Lintunevan ystävät eivät luovuta

Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto antoi päätöksen Vapon Lintunevaa koskevaan turvelupahakemukseen juuri ennen joulua. Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen ympäristönsuojelulain perusteella.

Suoretkellä Lintunevalla.

Vapo ei kuitenkaan tahdo vieläkään luovuttaa, vaan on valittanut päätöksestä. Valituskirjelmä on nähtävillä kuukauden ajan vkosta 8 lähtien Teuvan kunnan ja Kurikan kaupungin virastoissa, todennäköisesti Teuvan kunnantalolla ja Kurikan kaupungin yhteispalvelupisteessä (osoite Kärrytie 1).

Lintunevankaan ystävät eivät luovuta.

Lisäys: Vastineet Vapon valituskirjelmään on jätettävä 19.03.2014 mennessä, ensisijassa sähköisesti. Vastineet tulee osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon  kirjaamo.lansi (at) avi.fi  tai kirjallisina postitse (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, PL 200, 65101 Vaasa). Lisätietoja löytyy linkin takaa.

Lintunevalle rauha

Vapo Oy haki syksyllä 2012 ympäristölupaa turvetuotantoon Lintunevalla, yhteensä 76,4 hehtaarin suuruisella alueella. Maaliskuussa 2013 Vapo muutti hakemusta pienentämällä siitä pois Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueelle sijoittuvan noin 7,5 hehtaarin alueen. Ympäristölupahakemus koski tämän jälkeen 69 hehtaarin aluetta Kurikassa ja Teuvalla.

Joulurauha Lintunevalla.

Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto antoi päätöksen Lintunevaa koskevaan turvelupahakemukseen 19.12.2013. Aluehallintovirasto hylkäsi Vapon turvelupahakemuksen ympäristönsuojelulain 42 §:n perusteella.

AVI perustelee päätöstä suon merkittävillä luontoarvoilla, lähellä sijaitsevilla pohjavesialueilla, alueen uhanalaisilla ja erityisesti suojeltavilla lajeilla sekä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksilla. Lintuneva ja sen monimuotoinen suoluonto saivat rauhan.

Lintuneva ei sovellu turvetuotantoon

Lintuneva sijaitsee noin 9 km Jurvan keskustasta etelään, Jurvan ja Teuvan rajalla. Jurva-Kainasto -tie jakaa Lintunevan kahteen osaan. Vapon hakema turvetuotantolupa koskee Lintunevan itäpuolista aluetta, josta alla myös kuvia.

Alkukesän maisemaa Lintunevan itäpuolella.

Lintunevan pinta on noin 117-125 m meren pinnan yläpuolella. Sen suotyypit vaihtelevat keskusalueelta (keidas-räme-silmäkenevaa ja rahkanevaa) reuna-alueille (rahkaräme/-ojikko, kangasräme/-ojikko ja erilaiset turvekankaat).

 Rubus chamaemorus -raakileita Lintunevalla.

Lintunevan yleisimmät turvelajit ovat rahka- ja tupasvillarahkaturve. Rahkavaltaisia turpeita alueella on noin 95 % ja saravaltaisia noin 5 %.

Polttoturvetta ajatellen turve on kuitenkin liian heikosti maatunutta ja kasvuturpeeksi puolestaan liian epähomogeenistä. Lisäksi turvekerrostuman maatuneisuus vaihtelee erittäin epäsäännöllisin kerroksin. Energiaturvetuotannon estävät puolestaan Lintunevan mataluus, paikoitellen korkea likoisuus sekä melko paksu pintarahka. Johtopäätöksenä näistä, että Lintuneva ei sovellu turvetuotantoon.

Luonnonuoma Lintunevan itäpuolisella alueella.

Lähteet

Länsi- ja Sisä-Suomi Aluehallintovirasto 20.11.2012: Ympäristölupahakemus / Vapo Oy.

Saarinen, Juha & Lappalainen, Riitta (1984). Jurvan suot ja turvevarojen käyttömahdollisuudet. Kuopio: Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto. Raportti 13.4/84/163.

Toivonen, Tapio & Silén, Pertti (1993). Kurikassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimusraportti 267.

Päivitetty lähdetieto 22.02.2013. 

Lintuneva, todellakin pelastamisen arvoinen

Mielipidekirjoitus, Ilkka 11.12.2012

Vapo Oy yrittää jälleen hakea turvetuotantolupaa Lintunevalle. Mikään ei ole muuttunut, eli Lintuneva on edelleen kaunis, monimuotoinen ja todellakin pelastamisen arvoinen.

Kirkasvetinen puro Lintunevalla, maantien itäpuolisella alueella.

Eikö sekin nyt kerro jo jotain, kun Lintuneva on pohjavesialuetta? Lakikin sen jo sanoo, että pohjavesialueita ei saa tuhota. Suomella ei ole varaa menettää enää yhtään arvokasta pohjavesialuetta.

Tupasvillaa Lintunevan itäpuolisella alueella.

Lintuneva vaikuttaa myös moneen muuhun paikkaan, kuten moni tietää ja kuten olen jo aiemmin kirjoittanut. Kurikan Jurvassa sijaitsevaan Säläisjärveen, Kivi- ja Levalampeen, lähellä sijaitseviin suojelu- ja naturakohteisiin sekä moniin ojiin ja Norinluomaan, joka virtaa kylän läpi. Turvetuotannon aloittaminen tekisi hallaa esim. Norinkylälle. Moni tietää jo viime kerrasta, kuinka Vapon ja Pöyryn ns. tutkimukset eivät pitäneet lähellekään paikkaansa.

Netissä on jälleen adressi ja siellä lisää infoa tästä. Nyt ihmiset taas järki päähän ja vastustetaan jälleen tätä Vapon järjetöntä älynväläystä tuhota tämä todella arvokas suoalue.

Krista Hakala
Teuva

Luonnonkukanpäivän retki Lintunevalle

Kurikan luontoseura järjestää sunnuntaina 19.6. Luonnonkukanpäivän retken Lintunevalle. Retkellä tutustutaan myös luonnontilaisiin pienvesiin.

Kokoontuminen on Kurikan torilla klo 16.45. Retken vetäjänä toimii biologi Terhi Ala-Risku.

 Alkukesän luonnonkukkia nämäkin.

Tervetuloa retkelle!

Lintunevastako turvetuotantoalue?

Vapo Oy on hakenut lupaa aloittaa turvetuotanto Jurvan Lintunevalta. Turvetuotannon aloittaminen tuhoaisi Lintunevan ja turvetyömaan valumavedet vesistöjä vieläkin laajemmalta alueelta.

Vapon ympäristölupahakemus koskee 137 hehtaaria sen omistamasta 157,5 hehtaarin alueesta Lintunevaa. Lintuneva sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla vain noin 7 kilometrin päässä Jurvan keskustasta.

Lintuneva. Kuva: Krista Hakala

Turvetuotannon aloittaminen Lintunevalla kuivattaisi yli 30 suolampea ja tuhoaisi yhden Suomen monimuotoisemmista soista. Lintunevan vieressä sijaitsevalla Lintulampien alueella pesii muun muassa kurkia, laulujoutsenia ja kapustarintoja, liroja, teeriä ja sinisuohaukkoja sekä käpylintuja ja mustakurkku-uikkuja. Lintulampien vieressä sijaitsee myös Kurpannevan suojelualue.

Linnuston lisäksi Lintunevan muu eläimistö on runsasta. Siellä esiintyy peurojen ohella esimerkiksi sisiliskoja, uhanalaisia perhosia ja kovakuoriaisiin luettavia sukeltajia. Lintunevan eläimistö tulisi muutenkin kartoittaa perusteellisesti, erityisesti harvinaisten ja silmälläpidettävien sudenkorentolajien osalta.

Käytännössä turvetuotantoon kaavailtu alue on myös pohjavesialuetta - vesi Lintulammessa on kirkasta pohjavettä.

Suolampi Lintunevalla. Kuva: Krista Hakala

Turvetuotannon myötä myös Säläisjärvi ja sen virkistys- ja kalastuskäyttö olisi mennyttä, sillä suuri osa turvetuotantoalueen valumavesistä ohjautuisi sinne Lintuluomaa pitkin. Valumavedet joutuisivat edelleen Natura-alueelle, Kivi- ja Levalammelle sekä Kainastonjokeen. Siellä on ravun lisäksi taimenta.

Toteutuessaan turvetuotanto uhkaisi myös Botniaringin toimintaa, sillä turvepöly lopettaisi kilpailutoiminnan radalla.

Suokukka Andromeda polifolia. Kuva: Krista Hakala

Turvetuotantoalueen käyttöajaksi on laskettu 25 vuotta. Tuotanto tuhoaisi kuitenkin alueen monta kertaa pidemmäksi ajaksi ja paljon laajemmalta alueelta. Täysin ennalleen se ei tulisi koskaan. - Annetaan äänemme kuulua ja pelastetaan Lintuneva! Se on arvokas lapsillemme ja lasten lapsille!

Allekirjoita uusi adressi Lintunevan pelastamisen puolesta ja liity Facebook-ryhmään Suojellaan Lintunevaa turvetuotannolta! 

Päivitetty 11.12.2012.